Toni Knuutilan videon idea perustuu visuaaliseen aistihavaintoihin ja pikseleihin - jokaisen pikselin tummuusaste säätyy elokuvan framen mukaan. Alkuperäisen elokuvan voi siis parhaiten katsoa joko hyvin kaukaa tai hyvin läheltä, normaalilta katsomisetäisyydeltä muodostuu uusi filmi. Tämä on 22. osa Knuutilan sataosaista teosta.
